Opiskelijaviisumini Chileen oli loppunut ja voimassa ollut turistiviisumi oli umpeutumassa. Viimeisenä mahdollisena päivänä ylitin Argentiinan rajan käydäkseni toisen kerran Mendozassa. Tällä kertaa hengasin Valpossa tutustumaani saksalaisen Lutzin luona.
Lutzilla sattui olemaan synttärit samana päivänä kun saavuin ja hän järjesti grillibileet asuntonsa kattoterassilla. Vieraat olivat pääasiassa vaihtariporukkaa ranskalaisten ollessa ehdoton enemmistö. Jossain vaiheessa iltaa kun isäntä meni avaamaan ovea hän sai makean yllätyksen - kermakakku oli siirtynyt hänen naamatauluun.
Halusin käydä vielä Cordobassa ennen Chileen paluuta. En ollut liftannut vähään aikaan ja halusin kokeilla sitä myös Argentiinassa. Niinpä lähdin taas tien päälle.
Vaikeinta liftauksessa on päästä pois isoista kaupungeista. Otinkin paikallisbussin keskustan ulkopuolelle. Ensimmäisen etapin jälkeen näin pari reppureissaajaa istuskelemassa ja menin juttelemaan heille. Tummaihoinen kolumbialainen tyyppi näytti tutulta ja hetken päästä tajusin, että olin ottanut hänestä kuvan jossain Valpon marssilla soittamassa huilua. (Tuo kuva muuten löytyy tästä blogistakin.) Hän oli kaverinsa kanssa myöskin liftaamassa ja tottakai - sohvasurffaajia!
Päädyin huoltoasemalle, joka oli aivan täynnä rekkoja. Täältä olisi varmasti helppo kysyä kyyti, ajattelin. No, pian selvisi, miksi rekkoja oli niin paljon jonossa: polttoaine oli loppu! Onneksi yksi brasilialainen kuski oli pysähtynyt muuten vaan tauolle eikä ollut aikeissa tankata. Niinpä hyppäsin hänen kyytiin - heti sen jälkeen kun olimme nauttineet lounaan, joka valmistettiin rekan sivussa olevassa "keittiöboxissa".
Jossain vaiheessa tajusin, että puhuimme kuskin kanssa eri kieltä. Hän portugalia ja minä espanjaa, mutta ei se menoa haitannut. Ihan kaikkea en ymmärtänyt, mutta matka meni joutuisasti lörpötellen niitä näitä. Maisemat olivat kuin pohjanmaalta, niin oli laakeeta. Se tuntui vähän oudolle, sillä Chilessä joka paikasta näkyy ainakin yhdessä suunnassa vuoria. Muutaman tunnin matkan jälkeen kuski pysähtyi äkisti. Syy oli tärkeä: piti valmistaa lisää matea, argentiinalaisten kansallisjuomaa.
Rekkakyydin jälkeen matka jatkui kahdella henkilöautolla aina Cordoban keskustaan asti. Molemmat kyydit tulivat alle minuutin odottelulla.
Cordobassa ei tehnyt mieli tehdä kummempia aktiviteetteja vaan hengailin nauttien lämpimästä kelistä. Mieleen jäi upeat kolonialistiset keskustan rakennukset sekä alla oleva "rengaspuisto".
Alla supermukavat sohvasurffaushostini Dani ja hänen poikaystävänsä Javier sekä tietty mate-kuppi.
