RSS Feed

Asunnon metsästys

Posted by Jemi Tunnisteet: ,

Lähes heti tänne päästyämme aloimme etsimään asuntoa, sillä hostellissa asuminen pidemmän päälle ei tuntunut kovin mukavalta ajatukselta.

Netistä löysimme jotain ilmoituksia, mutta tehokkaimmaksi viestintäkanavaksi osoittautui puskaradio sekä katutolppiin/minimarkettien edustoille kiinnitetyt yksityisten ilmoitukset.

Olin kuullut, että mukava asuinalue olisi Cerro Alegre. Se on tapahtumarikas alue keskustan kupeessa sekä useita muita alueita turvallisempaa seutua. Itse olin ajatellut, että chileläiset kämppikset olisi loistojuttu, jotta voisi harjoitella espanjan taitoja. Näytti kuitenkin siltä, että Cerro Alegrella oli vähemmän chileläisiä opiskelijoita ja ainakin meidän yliopiston väki suosi koulun vieressä ollutta hiljaisempaa aluetta.

Eräs päivä olimme kävelemässä tuutorin ja intensiivikurssin kavereiden kanssa. Kävelyretken loputtua huomasimme pylväässä ilmoituksen, jossa etsittiin ulkomaalaista naispuolista kämppistä. Soitimme annettuun numeroon. Muutaman minuutin päästä Susanna ihasteli siistiä kämppää, jossa asui nuori työssäkäyvä chileläinen nainen, jolla oli yksi ylimääräinen huone. Muutaman päivän päästä Susanna muutti sinne asumaan.

Itse kävin katsomassa kolmea eri kämppää, joista kaksi olivat varteenotettavia vaihtoehtoja. Ensimmäinen vaihtoehto oli tyylikäs huoneisto, josta oli vapaana vain kaikkein suurin huone. Tarpeettoman suuresta huoneesta olisi joutunut maksamaan turhan paljon ja kämppikset olivat ulkomaalaisia.

Toinen vaihtoehto oli hostellin tädin omistama huoneisto cerron laella. Se oli epäsiistimpi eikä sieltä avautunut merimaisemaa (niin kuin ensimmäisessä), mutta se oli halvempi ja siellä olisi chileläisiä kämppiksiä. Niinpä päätin muuttaa tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Vuokra oli pyöreät satatonnia chilen pesoissa eli noin 150 egeä.

Ensimmäiset päivät olivat vähän hankalia, kun ei ollut lämmintä vettä, kokkausmahdollisuutta eikä nettiä. Mutta pikku hiljaa (mañana) hommat alkoivat toimia. Remppamies Mauricio toi keittiöön kaasupullon ja se helpotti elämää kummasti. Aina kun haluaa kuumaa vettä, pitää avata kaasuhana, raapaista tulitikku ja sytyttää liekki lämmitinlaitteeseen. Suihkuttelun jälkeen on suotavaa muistaa sammuttaa se. Siinä oli aluksi hieman ongelmia. Myös liesi toimii kaasulla.


Kuvat 1-2: taloni ulkoapäin
Kuva 3: näkymä yhteisen tilan ikkunasta iltasella

0 kommenttia:

Lähetä kommentti